Tikkala on Tohmajärven pohjoisin kylä, joka sijaitsee 6-tien varressa noin 35 km Joensuusta etelään. Kylä rajoittuu kahteen naapurikuntaan – Rääkkylään ja Joensuuhun- mikä tekee kyläläisten työssäkäyntialueen laajaksi.Kylältä on noin puolen tunnin ajomatka Kiteelle, Joensuun keskustaan sekä valtakunnan rajalle Niiralaan. Suurin osa kylän 400 vakituisesta asukkaasta on töissä lähikaupungeissa, joihin Tikkalasta on hyvät mahdollisuudet kulkea myös linja-autolla.
Laajalle alueelle levittyneeseen kylään kuuluu varsinaisen kyläkeskuksen lisäksi useita sivukyliä, kuten Kostamo, Haukioja, Hernevaara, Riihiaho ja Koirivaara. Kylällä on vajaat parikymmentä toimivaa maatilaa, joista muutamilla on karjaa. Lampioiden tilalla kasvatetaan myös villisikoja. Maatalousyrittäjien lisäksi kylällä on muun muassa puualan yrittäjiä. Keskimääräisen talouden koko on 2,5 henkeä.
Kylän keskustaan on kaavoitettu vuoden 2008 aikana uusia omakotitontteja. Uusi koulu valmstui v. 2006. Kunta rakentaa vesi- ja jätevesiverkostoa jatkuvasti kylän alueella.
Tikkala tunnetaan vilkkaasta järjestö- ja harratustoiminnasta sekä punkaharjumaisista maisemistaan ja kalaisista, kauniista vesistään: Särkijärvestä, Pien- ja Suur-Onkamosta ja lukuisista pikkulammista. Särkijärvi on Natura-kohde, joka palvelee kyläläisiä virkistyspaikkana. Kylässä on runsaasti loma-asutusta ja kesäisin lomalaiset tuplaavatkin kylän asukasmäärän.
Historia
| Kylässä on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla, ja läänin maakirjassakin kylä mainitaan ensimmäisen kerran jo 1600-luvun alussa. 1800-luvun lopulla kylän läpi vedetyn rautatien myötä kylästä kasvoi liikekeskus rautatieasemineen ja monine kauppoineen. |
| Tikkalassa on säilynyt useita 1900-luvun alussa rakennettuja julkisia rakennuksia, joista myöhemmin on tullut kyläläisten koteja. Merkittävä kulttuurihistoriallinen alue on aseman miljöö, jonka rakennukset, entisen aseman ja asemamiesten talot, omistavat nykyisin yksityiset ihmiset.Kylän historiaa on koottu kansien väliin teoksiin ”Tikkalan neljä vuosisataa” sekä ”Havutar, hyvä emäntä” (2004), joka kertoo Tikkalan suvuista. |
